Kesäkuun alku Kreikan pohjoisilla saarilla on ollut sään puolesta loistavaa aikaa, sellaista hyvän Suomen kesän luokkaa ja poonuksena vielä kristallinkirkas merivesi 20 asteen paremmalla puolella.
Leppoisa purjehdus 3-4 kn nopeudella Thassoksesta Samothrakiin. Kalastaja teki meille tilaa aallonmurtajassa ja saimmekin viimeisen vapaan paikan.

Pyörillä taas uimaan ja kauppoihin, mutta vuokra-autolla hieman kauemmaksikin. Samothrakissa on hienoja vesiputouksia joita lähdimme etsimään. Gria Vathra löytyi ja eräs toinenkin, jonka ympärillä oli aivan satumainen tunnelma. Kauniit siniset surenkorennot kimmelsivät liidellessään vanhojen plataani puiden lomassa solisevan vesiputouksen luodessa harmoonista rauhaa ympäristöön.

Jännitystä saimme kokea, kun sateet ja myrskyt oli syövyttänyt asfaltin rantatiellä niin, että paikkapaikoin asfaltin alla ei ollut maata enään ollenkaan.

Samothrakista Limnokseen ( Lemnos) purjeilla ja hetken motoroiden ja Mirinan edustalle ankkuriin.

Täällä alkoi KAJAAKKI kausi. Limnoksen etelärannalla oli monta loistavaa ankkurilahtea, joita pääsimme toden teolla tutkimaan kajaakin kanssa. Limnos  on kuivaa hiekka kukkulaa silmänkantamattomiin, mutta merenalainen maailma erikoisine kalliomuodostelmineen teki kyllä hienon vaikutuksen.

Nopea ja vauhdikas purjehdus 5-6 bofoorin sivumyötäisellä laskettelimme ennätys ajassa Lesvoksen saaren länsipuolella olevan Sigri kylän edustalle ankkuriin. Suuri oli hämmästys, kun näimme toisen suomalaisen veneen siellä. Ikävä kyllä ehdimme vain hetken rupatella, sillä he lähtivät yötä myöten kohti pohjoista. Todettiin, että meillä on sama talvipaikka kuin heilläkin, joten myöhemmin syksyllä todennäköisesti tavataan uudelleen.

Kivettynyt metsä ja laavan kivettämät puut on Sigrin erikoisuus.

Juhannusta vietettiin Lesvoksen Apothekes lahdella.

Koettiin kauden ensimmäiset Meltemi tuulet Lesvoksen Loudrossa. Muutaman yön ankkurissa keikkumisen jälkeen siirryttiin kaupungin satamaan. Ei maksua laituripaikasta, sähköstä eikä vedestä. Ihmeellisiä nämä Kreikkalaiset.  No joo maksetaahan me tänä vuonna Cruising veroa Kreikkaan, joten hyvä näin. Lourossa tavattiin suomen englantilainen Dane Kave. Hän toimii kapteenina
isossa purjelaivassa Next Wave.

Loutrosta siirryttiin Lesvoksen pääkaupunkiin Mytilineen ja siellä ihan oikeaan Marinaan.
Mytiline on tosi vilkas kaupunki. Liikenteestä tulee jotenkin mieleen Thaimaan Bangkok, kuitenkin pienoiskoossa. Vilskettä ja hälinää riittää. Ja lämpöä kyllä riittää, nyt on ollut 31-34 astetta päivittäin joten kaupungissa ja satamassa olo on välillä aika tukalaa. 
Tämä bloki jää nyt tauolle,  koska lähdemme lomalle viilentymään Suomen suveen noin muutamaksi kuukaudeksi.

Retkipäivä bussilla Skopeloksen saareen läpi toiselle puolelle Clossaan ja Loudrakin satamaan.

Ei irtoa heteet!

Pohjois Sporadien mukavin saari meidän mielestä oli Alonnissoksen saari. Siellä oli monta hyvää ankkurilahtea ja maissa polkuja samoilla. Törmäsimme kahteen onneksi  kuolleeseen kyykäärmeeseen eräällä retkellämme.

Alonnissoksen aivan pohjoisimmasta jylhästä lahdesta saimme onnistuneen purjehduksen Kreikan pohjoisessa olevaan Khalkidiaan ja siellä keskimmäiseen "fingeriin" Sinthonian niemeen.
Sinthonian kärjessä on luonnon muovaama kaunis lahti Porto Koufo, josta lähtee aamuyöstä monta iso kalastusalusta merelle kalaa pyytämään. Talvi aikaan siellä pyydetään tonnikalaa. Kapukin veti uistinta veneen perässä aina kuin vain viitsi ja jaksoi, mutta ei vain onnistanut saada yhtään vonkaletta pyydykseen.
Kiersimme Sinthonian niemeä Dhiaporaksen kautta viimeisen "fingerin" Akti niemen juuressa olevaan Ammoulianin saaren edustalle ankkuriin. Täältä alkoi SNORKLAUS kausi olihan vesi jo ehtinyt lämmetä 18 asteiseksi.
Kiersimme Akti niemen ja kuuluisan Athos vuoren. Sen rinteillä näimme lukemattoman määrän luostareita pieniä ja isoja. Erikoista näissä luostareissa on se, että kaikilla naispuolisilla jopa eläimillä on sinne pääsy kielletty. Veneenkin on mentävä 1 mailin päästä ohi, jos miehistössä on naisia.

Taustalla pyhä Athos vuori

Pitkästä aikaa hieman pidemmän 60M ja 11 tunnin loistavan purjehduksen jälkeen saavuimme ennen pimeän tuloa Thassos saaren eteläisimpään Astris lahteen. Aivan silmiä ja mieltä hivelevän kaunis paikka ja tilaa vain yhdelle veneelle. Maissa pääsi tepastelemaan hiekkateitä pitkin uusiin poukamiin ja aina vain kauniimpiin lahtiin.

KAVALA kaupunki on pohjoisin kääntöpisteemme. Olemme saaneet nauttia tänne tultaessa etelänpuoleisista tuulista ja nyt odotamme milloin se suuri ja mahtava p0hjoisenpuoleinen tuuli MELTEMI vie meidät myötätuulessa kohti etelää.
Kavalassa saatiin vihdoin maksettua uusi kreikan venevero TEPAI. Hyvä näin, koska Kavalasta lähtiessä Port Police tarkisti onko vero maksettu, huh, heh.

Apostoli Paavalille pyhitetty kirkko

Kavalasta bussilla Philippo argeologista aluetta katsomaan.

Nyt toukokuun lopulla on tullut kesä tänne pohjois Kreikkaan. Lämpötila on sellaista Suomen hyvän kesän luokkaa ja sateista johtuen täällä tuoksuu usein huumavan hyvältä. Ollaan nuuskittu vastaleikatun nurmikon, mullan, mäntymetsän ja kukkien ihania tuoksuja. Välimerelle tultuamme vasta täällä olemme saanet nauttia näistä Suomessa niin tutuista tuoksuista.
Thassokseen saatiin mukava tuuli purjeisiin ja ehdittiin sopivasti aallonmurtajaan kylkikiinnitykseen, kun ukkosrintama pyyhkäisi yli.

Thassoksessa alkoi PYÖRÄILY kausi ja viilletimme pitkin rantatietä uimaan milloin mistäkin hiekkarannasta. Mukava oli myös kiivetä ylös vanhan kaupungin ympäri menevälle muurille, josta oli upeat näköalat alas satamaan.

Thassoksen argeologisessa museosssa Apollon (auringon jumala) patsas

Dionysos (viinin jumala)

Bussilla surautimme Panagia vuoristokylään ja siellä seikkailimme jo hieman hylättyä polkua pitkin LOHIKÄÄRMEEN luolalle. Kysyessämme tietä tähän paikkaan eräs paikallinen neuvoi meitä, että on liian aikaista mennä sinne, sillä lohikäärme nukkuu vielä. Luola oli pimeä, mutta selvästi pystyi erottamaan kivettyneen lohikäärmeen , joka oli niin iso, että peitti koko sisääntulon.

Olemme hyvin pärjänneet kreikan kielisten kirjaimien kanssa, mutta pari haaveriakin on sattunut. Shamppoon sijasta tuli ostettua hiustenhoitoainetta, pyykinpesuaineen sijasta huuhteluainetta ja harmittavin kömmähdys oli, kun riisi olikin pienirakeista durumvehnää, mikä ei keliakiaa sairastavalle ollut ollenkaan hyvä juttu.

Pääsiäisenä pitkäperjantain ristinsaatto kulkuetta seurasimme Voloksen kaupungissa. Seuraavana päivänä vähän ennen puoltayötä kansa alkoi saapua ortodoksisen kirkon läheisyyteen ja juuri ennen puoltayötä papit tulivat ulos kirkosta kynttilöineen, jolloin aukiolla olevat ihmiset sytyttivät myös omat kynttilänsä. Kynttilöiden loistassa myös ilotulitus raketit valaisivat taivaan. Ihmisten kynttilät olivat hienoja etenkin lapsilla oli kynttilän varressa koriste esim. jalkapalloa, nukkea, venettä ym. muistuttavia koristeita.
Skiatson saaressa vietettiin vain yksi yö, jonka jälkeen rantauduimme Skopelokesn kaupungin laituriin (ilmainen). Vappu tuli tänä vuonna heti pääsiäisen jälkeen ( Pääsiäinen on Kreikassa usein eriaikaan, kuin Suomessa). Vappuaattona nautimme Uzo lasilliset paikallisessa ravintolassa.

Skopelos on kuuluisa mustasta keramiikasta. Ostimme pienen pienen kannun ja vierailimme myös verstaassa, missä jo neljännessä sukupolvessa valmistetaan tästä salaisesta resptistä tuotettuja saviastioita.

Skopeloksesta löysimme "SUOMALAISEN" lahden Ormos Panormou South Bay. Korkeat männyt tuoksuivat ja huojuivat tuulessa niin kuin Suomessa saaristomeren Norra and Södra Benskärissä konsanaan. Männyt olivat isoja ja hiiltyneen näköisiä. Niiden nimi on sopivasti Musta mänty.

Nisos Alonnisos saaren Patitiri kaupungissa teimme ruokatäydennyksen ja vielä yövyimme Ormos Milan hiekkarannalla. Kylmä rintama on päällä ja vesikin on enää 11,5 asteista ja tuulee kylmästi. Kyllä tänä keväänä on ollut mukava päästä monta kertaa saunaan ja pesulle lämpimällä vedellä ilmojen ollessa suht viileitä.

Alonnisoksesta saimme reippaan purjehduksen luonnonsuojelualueen Nisos Kira Panayia saarelle. Saaren pohjoisemmassa kolkassa on oikea hurricane hole Ormos Planitis. Vesi siellä oli kauniin turkoosia, mutta sameaa. Rannalla makasi kuollut delfiini muiden meren tuoman roskan seassa.
 Nyt oli aika aloittaa KAJAKKI kausi. Meloimme ulos lahdelta  ja rantauduimme mukavalle hiekkapläntille uimaan.

Nisos Kira Panayiassa vietimme yhteensä neljä vuorokautta ja pari Ormos Pelerissassa. Täältä retkeilimme ylös vuorille. Etsimme Monasteria, mutta vasta "väärän" vuoren huipulta näimme oikean polun Monasteriin. Mahtavat maisemat oli ylhäältä äkkijyrkän vuorenrinteen huipulla istuessa, joten ei harmittanut paljoakaan. Kapu päätti vielä kävellä Monasterivuorellekin. Sinnehän meni jopa polku, kun edelliseen rämmittiin maccipensaiden repiessä sääriä ja kiven murusten pyöriessä jalkojen alla tehden matkan hieman vaativammaksi. Kylläpä uinti teki terää hikisen vaelluksen jälkeen.